Häähumua

Hyvin nukutun yön jälkeen ensimmäinen päivä Savannakhetissa oli tarkoitus pyhittää levolle. Suunnitelmissa kahvila-aamiainen, lounas, päiväunet ja illallinen Mekongin varrella. Kävimme aamiaisella, joka oli ihan OK, mutta hieman kallis. Palasimme hotellille tekemään varustehuoltoa ja lepäämään, jonka jälkeen suuntasimme uudestaan kaupungille lounaalle.
Matkalla keskustaan meidän vedettiin kadulta häihin. Nämä häät olivat hulppeat. Heti sisään päästyämme meille ojennettiin Johnie Walkers Gold labelia olevat snapsit. Väki oli todella vieraanvaraisia. Meidät juotettiin ja syötettiin täyteen. Varsinkin oma olo alkoi olla aika humalainen kuuden viskipaukun ja neljän konjakin jälkeen. Heidikin alkoi olla aika hyvässä vauhdissa ja kello näytti hieman alle kahtatoista päivällä. Ruokailun jälkeen pääsimme TV uutisiin häävieraina ja jouduin pitämään puheen. Vieraat häissä olivat todella vaikutusvaltaisia poliitikkoja, elokuvatähtiä, syyttäjiä, sairaaloiden johtajia, suurten liikeyritysten johtajia ja professoreita. Olo oli hieman kiusaantunut kaiken tämän keskellä. Onneksi tilaisuus päättyi hieman yhden jälkeen. Yksi arvovaltaisimmista  vieraista kuitenkin kutsui ilta kuudelta alkavaan päähääjuhlaan. Menimme lepäilemään ja selviämään guesthousen.
Illalla menimme sitten uudelleen juhliin. Yritimme pukeutua siisteimpiin vaatteisiin mitä meillä oli. Paikalle päästyämme meiltä oli loksahtaa leuat lattiaan. Juhla oli noin tuhannen ihmisen, kyllä tuhannen ihmisen tapahtuma. Pöydät oli koristeltu ja katettu. Tuolit oli verhoiltu valkoisella kankaalla ja selkänojaan sidottu kultainen silkkirusetti. Tarjoilijoita oli kymmenittäin. Musiikki raikasi ja puheensorina oli päätähuumaava. Meidät istutettiin pöytään, jossa oli yksi englanninkielen taitoinen henkilö. Illan aikana nautimme 8 ruokalajin aterian ja joimme viskivichyä tai Heidin tapauksessa viskikolaa. Alueelle oli rakennettu suuri esiintymislava, jossa taidokkaat bändit soittivat häämusiikkia. Osa kappaleista oli jopa englanniksi. Pääsimme myös hääparin kanssa kuvaan. Kaiken kaikkiaan ilta oli todella hauska ja samalla hieman kiusaantunut, mutta kaikki ihmiset olivat äärimmäisen vieraanvaraisia. Illan päätteeksi meidät kutsuttiin käymään, kun pääsemme takaisin Thaimaan puolelle. Lähdön yhteydessä minulle sysättiin vielä pullollinen Johnie walkeria syliin menovedeksi matkalle.