Meidän piti lähteä aamulla pyöräilemään, mutta olimme vielä uupuneita vesiputousaktiviteeteistä. Päätimme ottaa vielä yhden lepopäivän Dalatissa. Heidi myös diagnosoi itselleen lievän vuoristotaudin, joten lepo maistui. Emme tehneet oikein mitään erikoista. Kävimme torilla ostamassa matkaa varten tarvikkeita ja löhöilimme. Illalla tilasimme pizzat taas hotelliin, jottei retkikunta rasitu liikaa :)
Keskiviikkoaamuna lähdimme sitten liikkeelle. Matka kulki vielä kerran kaupungin halki, jonka jälkeen päästiin alamäkiin. Vuoristotiet ovat hauskoja tulla alas. Tämäkin "mäki" oli 7 km pitkä. Vauhti tiellä ei kasva yli 40 km/h, koska liikennettä on paljon ja tie kohtuu kuntoista. Loppupäivä olikin sitten normi pyöräilyä pienessä myötätuulessa 113 km. Lopuksi yövyimme hotelissa, jonka olimme löytäneet netistä etukäteen.
Torstai pyöräilypäivänä oli raskas. Tuuli oli tyyntä tai lievää vastatuulta. Aurinko porotti pahasti. 34 asteessa pyöräileminen on varsin kuluttavaa. Hienona hetkenä matkalla oli vihdoinkin ylängöltä poistuminen alangolle 10 km alamäellä. Maisemat olivat upeimpia mitä tähän saakka oli nähty. Kumottava tilanne sattui puolivälissä laskua, kun linja-autot päättivät tulla rinnakkain mäkeä ylös. Siinä tiukalla jarrutuksella, pujelehtimisella ja tuurilla selviaimme pienestä raosta ohi. Puhumme noin 5cm tilasta pyöriemme ja bussin välissä. Loput päivästä oli rankkaa ylös alas polkemista ja pysähdyimme kohtuulliseen majataloon 73 kilometrin jälkeen.
Perjantai kolmas pyöräilypäivä. Aloitimme aamun hieman tavallista aikaisemmin ja olimme pyörien selässä jo ennen kahdeksaa. Päivä oli peruspolkemista, mutta lämpötila nousi nopeasti. Mittari näytti keskipäivällä 35 astetta. Lämmöstä johtuen pidämme enemmän taukoja ja tämä kuluttaa enemmän aikaa. Päivällä minulta puhkesi rengas. Ensimmäinen vika pyörissämme 1300 kilometriin. Pistosuojaus toimii erinomaisesti, mutta paino tarakalla plus kuopat tekevät pahaa jälkeä. 20 minuuttia myöhemmin sisärengas oli vaihdettu ja matka jatkui. Etsiskelimme majataloja jo reilusti ennen Ho Chi Minhiä, mutta lopulta polkaisimme esikaupunkialueelle saakka. Tähän auttoi yksityinen moottoritien pätkä joka tuli vastaan. Rakennustyön alla ja siksi hiljainen ja nopea ajettava. Heidi bongasi upeasti halvan ja siistin majatalon, joten ilta meni mukavissa merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti