Emme ehtineet syödä aamiaista, koska kyyti bussille tuli aikaisin. Pääsimme bussiasemalle ja tajusimme, että meitä oli taas kusetettu! Olimme varanneet matkan johon kuului haku hotellilta (ok), VIP bussikyyti (ehkä se oli joskus ollut VIP-tasoa) ja matka nopealla katamaraanilla saarelle (vuotava matolaatikko). Hermot paloivat! Olisi taas tehnyt mieli palata takaisin Patongiin, hakata matkanjärjestäjä ja polttaa putiikki. Saimme perusbussin ja matka jatkui. Maksoimme kalleemmasta matkasta, mutta saimme perusmatkan. Kun matkaa satamaan oli vielä 80 km, bussimme jätti meidät asemalle. Tämä ei ollut suora matka, vaan jouduimme odottamaan jatkoyhteyttä tunnin. Meille tarjottiin odottelun lomassa bussikyytiä hotellille, kun saapuisimme Koh Samuille. Varasimme sen, koska hotellin oma kyyti olisi ollut kolmanneksen kalliimpi ja paikallinen taksi vielä kalliimpi. Sitten kuulimme, että bussi on liian laiska hakemaan meitä ja meidät heitettiin pick upin lavalla bussille. Matka jatkui. Mietimme ehdimmekö ollenkaan ajoissa saarelle, koska sitten odotimme bussinlähtöä vielä tunnin. Lopulta saavuimme satamaan ja saimme kyydin saarelle perusveneellä. Hauskinta venematkassa oli se, että paikat ilmastoidussa sisätilassa maksoivat erikseen. Samoin jos halusi istua kannella. Ainoat ilmaiset paikat olivat kusen hajuisessa ruumassa. Maksoimme ilmastoidusta sisätilasta hampaat kiristäen. Tässä tilassa ei voinut kuin nauraa enää matkalle. Saarelle päästyämme loppumatka sujui ongelmitta ja hotelli osottautui hyväksi. Kiitos ja hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti